MITÄ IHMETTÄ ON FLIPPED CLASSROOM ELI KÄÄNTEINEN LUOKKAHUONE?

Oletko kuullut koskaan flipped classroomista eli käänteisestä  luokkahuoneesta? Jos et, seuraavan videon avulla voit tutustua aiheeseen:

https://www.youtube.com/watch?v=r2b7GeuqkPc

Flipped classroom -konseptissa toimitaan päinvastoin kuin perinteisesti luennoilla on totuttu toimimaan. Opetus ja ohjaus, mikä tyypillisesti on tapahtunut luokkahuoneessa, tapahtuukin ennen luentoa erilaisten opettajan tekemien videoiden taikka muiden vuorovaikutteisten sovellusten avulla. Luokkahuone muuttuu tilaksi, jossa työstetään oppimisen ongelmakohtia ja sitoudutaan yhteisölliseen oppimiseen. Tällä tavoin saadaan säästettyä myös kallisarvoisinta oppimisresurssia – aikaa. Käänteisessä luokkahuoneessa oppimisessa keskeistä on itseohjautuvuus ja yhteisöllinen oppiminen. Opiskelija hyödyntää yhteisöä ja opettajaa motivoituakseen.  (Tucker, 2012)

Käänteistä luokkahuonetta voidaan soveltaa myös lääketieteen opiskelussa. Lääketieteen opetuksessa haastavaa on lääketieteellisen tiedon räjähdysmäisen kasvun ja opetuksen mahdollisuuksien rajallisuuden välinen on kuilu – kaikkea ei voi opettaa (Prober & Khan, 2013). Tällöin on oleellista keskittyä oppimisen ydinainekseen ja käänteinen luokkahuone tarjoaa tähän mainion mahdollisuuden.  Linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti käänteisessä luokkahuoneessa määritellään ensin ydinaines ja keskitytään sen opettamiseen. Opetuksessa käytetään stimuloivia ja aktivoivia menetelmiä, ollaan interaktiivisia ja hyödynnetään nykyteknologiaa sekä diginatiivien opiskelijoiden taitoja. Periaatteena on, että opiskelijat opiskelevat ennen luokkahuoneeseen saapumista aihealueen opettajan ohjaamista video/audionauhoitteista, sisältörikkailta verkkosivustoilta, luettavan materiaalin tai simulaatioiden avulla. Opittu asia tehdään mielekkääksi kysymyssarjoilla (quizz), reflektiivisillä podcasteilla (opiskelijoiden), bloggaamalla, on-line keskusteluilla. Opitun tiedon soveltamista demonstroidaan luokkahuoneessa projekteilla, problem based learning - keinoin, kokeellisesti, esityksillä ja roolipeleillä jne. Oppiminen ja ymmärtäminen varmistetaan opiskelijoilta ja annetaan mahdollisuus tuoda esille epäselväksi jääneitä kohtia. Väärinymmärrykset korjataan.

Millaisia digitaalisia oppimisympäristöjä on tarjolla ja mikä on teknologian rooli?

Nykyteknologian avulla on mahdollista tarjota opiskelijoille materiaalia, jota he voivat opiskella omaa tahtiaan (luentomateriaali, luettava, interaktiivinen multimedia). Oppimateriaalin tarjoaminen eri formaateissa tukee erilaisia oppijoita ja oppimistyylejä. Nykyteknologia tarjoaa mahdollisuuden interaktiivisuuteen luokkahuoneen ulkopuolella esimerkiksi äänestystyökaluilla (Kahoot, Socrative), keskustelufoorumeilla, sisällön luomisen työkaluilla (Padlet). Opiskelijoita voidaan muistuttaa ja motivoida, herätellä ennakkomateriaalin opiskeluun mikroblogeilla, ilmoitustyökaluilla. Monivalintakysymykset ja äänestykset tarjoavat välitöntä ja anonyymiä palautetta sekä opettajalla että opiskelijolle. Myös ‘riskissä olevien’ opiskelijoiden tunnistamista voidaan edesauttaa seuraamalla opiskelijoiden osallistumista ja onnistumista.

Aktiivinen oppiminen on käänteisen luokkahuoneen avainelementti. Sitä voidaan soveltaa online-oppimiseen ja luokkahuoneessa oppimiseen sekä näiden yhdistelmiin.  On tärkeä suunnitella aktiviteetit siten, että ne auttavat oppijoita valmistautumaan työn haasteisiin. Aktiviteettien tulee herätellä korkeampaa ajattelua ja akateemisia työelämätaitoja kuten yhteistyötä, kriittistä ajattelua ja ongelmanratkaisua. Käänteisellä luokkahuoneella saavutetaankin paremmin sellaisia oppimistavoitteita, jotka liittyvät oleellisesti yliopisto-opetukseen, kuten adekvaatti kriittinen ajattelutaito, kirjallinen ilmaisu tai päättelykyky (Arum & Roska, 2010).

Yksinkertaisia aktiviteetteja, joita voi soveltaa käänteisessä luokkahuoneessa, ovat think-pair-share (ajattele, keskustele parin kanssa, jaa eli pariporinat), minuuttipaperi, Jigsaw technique (palapelityöskentely), mind map (miellekartta) ja monimutkaisempia yhteisöllinen oppiminen (collaborative learning), case studies, vertaisoppiminen (peer learning), enquiry based learning, ongelmakeskeinen oppiminen (problem based learning), project based learning, väittelyt, scenario based learning, roolipelit.  Aktivoivissa tehtävissä voi hyödyntää äänestystyökaluja  (Kahoot, Socrative), blogityökaluja, Padlet / Piazza sovelluksia.

Verkossa olevat oppimisympäristöt tarjoavat sisältöä opetukseen

Voit joko tehdä omia videoita tai käyttää valmista materiaalia. YouTube, Khan Academy, TED-Ed, Academic Earth ja ITunes U ovat erinomaisia lähteitä. Voit myös käyttää kuvia tai valokuvia ja ääntä tehdäksesi tehokkaita videoita. Olennaista on katsoa videomateriaali läpi, jotta varmistut sisällön asianmukaisuudesta opiskelijoille. On myös hyvä varmistaa, että videoon ei liity asiattomia kommentteja. Voit myös valmistaa itse videoluentoja tai diasarjoja käyttäen esimerkiksi Connect Pro-ohjelmaa tai voit tehdä PowerPoint esityksen äänen kera. Suunnittelu: linjakkaan opetuksen periaatteita noudattaen. Muista myös opetuksessa tarvittavat välineet: tietokone, älypuhelin, tabletti, internet-yhteys, hyviä digimediataitoja unohtamatta.  

Valmiita oppimiskokonaisuuksia löytyy erilaisia. Seuraavassa listaamme muutamia yleisimpiä verkkoalustoja, joihin voit nyt aiheesta kiinnostuttuasi perehtyä.

• MOOC Massive open online courses

• etäopetus, jossa kursseja suoritetaan avoimella verkkoalustalla, jossa on opiskelua tukevia videoita, oppimateriaaleja ja opiskelua tukevia tehtäviä. Esimerkiksi Eliademyn https://eliademy.com/ TVT-kurssi tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä opetuksessa, oli hieno oppimiskokemus.
• https://www.edx.org/course/respiration-human-body-louvainx-louv8x-1 Respiration in human body

-SPOC Small private online course. Pääsy kurssille ja materiaaliin on rajoitettu.

- Esimerkiksi Spirometriaa rautalangasta - verkkokurssi, jonne pääsevät keuhkokurssin opiskelijat.

-TED TED=Technology, Entertainment, Design  https://www.ted.com/

-Khan academy - https://www.khanacademy.org ja esimerkkinä astmadiagnoosi

https://www.khanacademy.org/science/health-and-medicine/respiratory-system-diseases/asthma2/v/asthma-diagnosis

Digitaalisia oppimisympäristöjä löytyy siis runsaasti. Omatoimisen opiskelun jälkeen opiskelijan ymmärtäminen täytyy varmistaa ja tähän voidaan käyttää on-line keskusteluja, kysymyssarjoja, reflektiivisiä aktiviteetteja (blogit, kirjoitukset, podcastit), yhteisöllisiä aktiviteettejä kuten wiki ja ryhmäesitykset sekä simulaatioita, visualisaatioita, virtuaalimatkoja, jotka opiskelijat voivat luoda itse ja osoittaa siten ymmärtäneensä opiskelemaansa. Luokkahuoneessa käytetään face-to-face- menetelmiä opitun soveltamiseen. Opiskelija muistaa puolet näkemästään ja kuulemastaan, 70% sanomastaan ja kirjoittamastaan ja 90% tekemästään. Fokus ajattelun korkeampiin taitoihin kuten analyysiin, synteesiin ja evaluaatioon! Ja syväoppimista tapahtuu :).

Lääketieteenopiskelijoille suunniteltu oppimistilanne voisi näyttä tältä:

I Virike

Opiskelijat valmistautuvat oppimistilaisuuteen virikkeen avulla. Virike voi olla esimerkiksi videoklippi, artikkeli, lyhyt verkkoluento  digitaalinen materiaali, oppikirjan osa tai vaikkapa ennakkotehtävä. Lisäksi opiskelijat valmistautuvat tekemällä itsearviointitestejä.

II Opetussession toteutus

25-100 opiskelijaa, 1 opettaja / 25 opiskelijaa.

Opetussessiossa tehdään ensin itsenäisesti testi (RAT), sitten ryhmässä ja keskustellaan. Opetuksessa käytetään aktivoivia menetelmiä. Potilastapaus, simulaatiot, roolipelit, äänestykset voivat olla näitä aktivoivia menetelmiä. Opetustilanne on vuorovaikutteinen ja opiskelijat jaetaan ryhmiin. Opettajia voi olla useita, esim. perustieteiltä, klinikasta, ja muista ammattiryhmistä. Muista kerätä opetuksesta palautetta.

Jos virikkeenä oppimisprosessiin on verkkoluento, se tulee suunnitella linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti. (Biggs & Tang, 2011). Luennon tulee keskittyä olennaiseen, olla 5-20 min pitkä kestoltaan,  sekä aktivoida ajattelua ja oppimista. Lisäksi voi olla videoklippejä esimerkiksi toimenpiteistä.

Onko käänteinen opetus vaikuttavaa?

Käänteisen opetuksen vaikuttavuutta on tutkittu jonkin verran ja esim. fysiologian opetuksessa testit koettiin oppimista edistävinä videoiden ohella (Tune, Sturek & Basile, 2013). Käänteisen luokkahuoneen on osoitettu sitouttavan opiskelijoita oppimiseen ja tekevän oppimisesta mielekkäämpää (MacLaughlin et al., 2014). Huomattavaa on, että käänteinen opetus vie huomattavasti aikaa (Kurup & Hersey, 2013). Oleellisia taitoja ovat opettajan vuorovaikutustaidot, verkkoluentotaidot, digitaaliset taidot ja erilaisten digitaalisten oppimateriaalien ja testien sekä teknisten apuvälineiden ja sovellusten hallinta. Myös opiskelijoilla on oltava riittävät välineet ja taidot digityöskentelyyn.

Lopuksi haluamme osoittaa, että käänteinen luokkahuone on saavuttanut myös suomalaisen korkeakoulun ja se on koettu hyväksi oppimisen näkökulmasta:  

http://yle.fi/uutiset/3-9529446

Nina Lunkka ja Terttu Harju

LÄHTEET:

Arum, E. & Roska, J. (2010) Academically Adrift: Limited Learning on College Campuses. Chigaco: Ill University of Chicago Press.

McLaughlin JE, Roth MT, Glatt DM, Gharkholonarehe N, Davidson CA, Griffin LM, Esserman DA & Mumper RJ (2014) The Flipped Classroom: A Course Redesign to Foster Learning and Engagement in a Health Professions School. Academic Medicine 89: 236–243.

Tucker, B. (2012) “The Flipped Classroom.” Education next 12: 1.

Tune, JD, Sturek M & Basile DP. (2013) Flipped classroom model improves graduate student performance in cardiovascular, respiratory, and renal physiology. Advances in Physiology Education 37(4): 316-320.

Prober CG, Khan S. (2013) Medical education reimagined: A call to action. Acad Med., 88: 1407–1410

www.uq.edu.au/teach/flipped-classroom/what-is-fc.html (accessed 17.3.2017)